Kevättä rinnassa :)

Ihanaa kun kevät taas tekee tuloaan :) Aivan mahtavat kelit olleet ja ne on saaneet tämänkin mamman liikkeelle vaunujen kanssa. Tytöllä tietenkin asiaan kuuluvasti uudet arskat aina päässä ;) Päästiin kahden siirtämisen jälkeen vihdoin 10kk neuvolaankin ja uudet mitat ovat: paino 7320g, pituus 69,5cm ja päänympärys 46,4cm. Pieni prinsessa siis :D Nyt pitäisi vissiin alkaa suunnittelemaan jo neidin 1v synttäreitä kun eihän niihinkään tässä ole enää kun reilu kuukausi (voiko tuo äidin pikkutyttö olla muka jo niin vanha?). Muutamia askelia tulee jo kun kävelytetään vanhemmalta toiselle, mutta vielä ei rohkeus riitä että lähtisi itsekseen liikkeelle. Yöt on menneet aika hyvin, mutta päiväunien kanssa meinaa olla vähän hankaluuksia. Mikä on kyllä ihme kun Ilona on alkanut aamuisin heräämään yhdessä auringon kanssa :)

Tätä ei meidän perheessä voi tehdä kukaan muu kun Ilona...

Uusia ulottuvuuksia 

Pikkukarhu <3

Pieni herkkusuu

Tuo nelijalkainen pentu on sopeutunut hyvin perheeseen ja edelleenkin perheen vauvat on ihan bestiksiä. Naukkiskin kasvaa hirmuista vauhtia ja opettelee kokoajan enemmän meidän normaaliarkea. Ensi viikolla alkaisi pentukerho missä Naukkis pääsisi sitten telmimään omanikäisten kanssa, vaikka onhan Sateenkin kanssa täällä kotona kiva painia.

Arki jatkuu vielä toistaiseksi normaalina, mutta kovasti olisi tällä mammalla työnhaku käynnissä ja Ilonalle haettuna jo hoitopaikka jos tärppää. Kamala ajatella että joutuu pienen hoitoon laittamaan, mutta eipä noilla kelan tuilla kauhean pitkälle pötkitä. Ja toisaalta ehkä sitä alkaa pikkuhiljaa kaipaamaan muutakin arkeen kun tätä kotielämää. Mutta siitä sitten lisää jossain vaiheessa.

Mutta nyt nauttimaan (toivottavasti) rauhallisesta illasta ja jos nyt vihdoin saisin juoda teeni lämpimänä :D

Synttäriylläri :)

Saanko esitellä uuden karvaisen perheenjäsenemme: Hulvaton Tiuhti, eli tuttavallisemmin Naukkis :)

Naukkis haettiin Huittisista Hulvaton kennelistä. Toivon mukaan saamme siitä niin hyvän kotikoiran, kun toimivan metsäkoirankin tuolle isännälle. Perheen vauvat löysivät myös heti yhteisen sävelen, joten varmaan eniten tuosta tulee Ilonan koira :)

Tässä vielä esimerkkiä kuinka rennosti kotimatka suoritettiin :)

Lapland :)

Oli se taas vaan niin hienoa. Miten sitä ei suomalainen usein muistakkaan että täältäkin löytyy talvella upeita maisemia ja mukavia matkailukohteita. Olimme isommalla porukalla Sallassa viikon ja olihan ihanaa :)

Menomatka suoritettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä ja se oli ihan fiksu päätös. Tuommoiselle pienelle kuitenkin 10h ajomatka on aika pitkä istua jos on hereillä. Ja meinasi se yölläkin olla vähän hankalaa kun paikat puutui ja kaukalossahan ei paljon asentoa vaihdella. Selvisimme kuitenkin vain muutamalla heräämisellä ja kitinällä. Perillä olimme sopivasti aamumaidon aikaan ja tyttö päätti sääliä koko yön valvoneita kuskeja ja nukkua vielä muutaman tunnin. Sitten alkoikin lomaviikko :) Ilona sai nähdä ja kokea kaikenlaista uutta ja ihmeellistä. Erikseen on mainittava että ravintolailta meni aivan loistavasti, vaikka ennakkoon mietin miten tuommoinen pieni jaksaa istua muutaman tunnin rauhassa paikallaan. Mutta äidin lautaselta löytyneiden eväiden ja viihdyttävän seuran parissa ilta meni hyvin.

Mökki jossa majoituimme oli aivan mieletön. Tilaa olisi ollut vielä muutamalle lisääkin :) Varustelutaso oli jotain aivan muuta kun mihin olin tottunut ja täytyy sanoa että nyt ymmärrän miksi on hyvä että mökissä on nykyajan mukavuudet. Mökki sijaitsi myös todella hyvällä paikalla rinteisiin ja latuihin nähden. Mökin tiedot löytyy täältä.

Kaiken kaikkiaan reissu oli todella onnistunut ja oikein rentouttava. Sanoin jo reissusa että sen voi kiteyttää kahteen asiaan: hyvään ruokaan ja loistavaan seuraan :) Tässä muutama otos teille.

Valitettavasti kotimatka ei mennyt ihan niin hyvin ja Ilonalla alkoi mahatauti, mutta selvisimme siitä huolimatta perille. Matkan aikana Niko sai myös pienen synttäriyllärin, mutta siitä lisää seuraavassa jutussa ;)

Taivaallinen tomaattikeitto

Innostuin iltana eräänä tekemään itse tomaattikeittoa ja kyllä kannatti. Kylkeen niille tein juustokeksejä (tai juustoleipä on ehkä kuvaavampi). Molemmat ohjeet on tehty Karpin ateriakirjasta muokaten.

Tomaattikeitto

6 isoa tomaattia

1 punasipuli

1 punainen chili

1l tomaattimehua

tuoretta basilikaa

tuoretta ruohosipulia

ripaus sokeria

mustapippuria rouheena

Tomaattimehu laitetaan kiehumaan. Tomaatit kaltataan ja kannat poistetaan. Leikataan palasiksi sipulin ja chilin kanssa. Kun mehu kiehuu, lisätään kasvikset joukkoon ja annetaan kiehua kokoon noin 30min. Maustetaan oman maun mukaan, mutta tuoreet yrtit kannattaa lisätä vasta melkein valmiiseen keittoon. Tarjoillaan tuoreen basilikan ja vuohenjuuston tai smetanan kanssa.

Juustokeksit

4 kananmunaa

60g voisulaa

150g juustoraastetta

4rkl täysjyvävehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

hyppysellinen suolaa (riippuu käytetystä juustosta)

pinnalle oreganoa

Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja lisää sekaan voisula. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää ne munien sekaan. Lisää lopuksi taikinaan juustoraaste. Lusikoi taikinaa pellille pieniksi kekseiksi (jätä leviämisvara) ja paista 200 asteisessa uunissa noin 10min tai kun keksien pinta saa vähän väriä.

Itse käytin reilusti juustoraastetta ja keksit jäivät kosteiksi ja pehmeiksi, mutta vähemmällä juustolla kekseistä saisi vähän rapempia. Minun keksit myös levisivät reilusti, joten kannattaa oikeasti laittaa maltillisen kokoisia kekoja :) Ja ei muuta kun herkuttelemaan.

 

Sukkia, sukkia, sukkia...

Nyt päätin kerrankin pitää lupaukseni ja esitellä niitä sukkia mitä olen tytölle väsännyt tässä talven aikana.

Tässä koko arsenaali. Kuvasta tosin puuttuu yhdet joista nappasin erillisen kuvan. Voitte varmaan arvata mistä sukista aloitin urakan :D Siitä eteenpäin uskoin etten voi tehdä noiden normaalien vauvansukkaohjeiden mukaan vaan pitää vähän soveltaa tuolle meidän kirpulle. Lankoja ja tyylejä on yhtä monta kun sukkiakin, mutta välttelin tuota ihan perus 2o2n mallia. Minusta on ihanaa tehdä Ilonalle sukkia, koska pääsen silloin aika vähällä työllä, mutta kokeilemaan kaikkia ihania uusia malleja ja kuvioita. Seuraavaksi aion laajentaa vähän muihin juttuihin, mutta niistä sitten lisää jos joskus valmistuu jotain esittelykelpoista :D

Tässä ne puuttuvat joihin sain inspiraation ns. tuubisukista, eli siis sukista joihin ei tule kantapäätä. Tuolla meidän likalla vaan ei tahdo pysyä sukat jalassa, joten päädyin näihin sen kantapään kuitenkin värkkäämään. Kuvio on ihan perus joustinneuletta, mutta joka 3. kerrosella siirsin yhdellä silmukalla oikealle.

Nämä sukat meinasi alkuun tuottaa vähän päänvaivaa, koska tein näihin ihan itse ruutupiirroksen. Muokkasin sen tästä Novitan ohjeesta. Mutta kun neulominen lähti vauhtiin niin sukat valmistui nopeasti. Nämä on varmaan vaativimmat sukat jotka tein, koska näissä joutui kikkailemaan noiden kavennusten ja langankiertojen kanssa.

Näistä piti tulla joulutossut Ilonalle, mutta jäivät sitten vähän puikoille ja olivat jo valmistuessaan liian pienet :( Mutta ehkä sitten joskus tulevina jouluina näille on joku muu käyttäjä. Näissä erikoisuutena oli tuo varsi jota nauloin edestakaisinneuleena kaikilla silmukoilla, kunnes siirsin sitten omille puikoilleen ja aloin tehdä ihan normaalisti. Tässä kuviona oli 2o2n tyylillä tehty helmineule ja siitä tuli kyllä valmiina todella kivan näköinen.

Jos jollain nyt tuli hirveä hinku tehdä samanlaisia niin voin kyllä antaa suurinpiirtein ohjeita (kun itsekkin tekee päästä niin ei voi ihan muistaa :)).

Uusia taitoja ja ulottuvuuksia

Kiitos kaikille maltillisille lukijoille jotka jaksaneet käydä tarkistamassa olenko päivittänyt jotain. EN! Alkuvuosi on mukamas mennyt kauhean vauhdilla ja aikaa koneella istumiseen ei ole ollut. Oikeasti olen saanut taas kauhean neulomis- ja lukuvimman, joten tuo vapaa-aika on kulunut siihen eikä koneella istumiseen. Välillä niinkin. Lupaan lähipäivinä pistää teille kuvia siitä mitä olen saanut aikaan.

Mutta sitten asiaan mistä te kaikki oikeasti tahdotte lukea eli tuohon armaaseen lapseen :) (Piti korjata kolme kertaa kun meinasin kirjoittaa lapaseen :D) Tyttö kasvaa niin huikeaa vauhtia ettei perässä pysy, varsinkaan vaatekaappi. Kaikki ihanat vaatteet alkaa jäämään pieneksi, mutta onneksi tuonne on ilmestynyt muutama vähän isompikin ihana. Olisi ihana olla meedio ja tietää minkä kokoinen tyttö on ensi kesänä ja talvena, kun tällä hetkellä ale-myynneissä olisi vaikka mitä kauniita kesähepeniä ja talvipukuja. Mutta ehkä maltamme.
Tuo tyttö ei enää tee muuta kun liiku. Joko mennään huoneesta toiseen kauheaa vauhtia kontaten, tai sitten noustaan tukea vasten seisomaan ja erilaisia tukia hyödyntäen liikutaan niin pitkälle kun pääsee. Lelut kyllä olisi tuolla lattialla saatavilla, mutta eihän ne jaksa kiinnostaa kun niillä harvoilla rauhoittumisen hetkillä. Ja silloinkin kelpaa yleensä vaan isin kännykkä tai telkkarin kaukosäädin. Tässä muutama näyte tuosta seisonta-taidosta:

Kokoahan tuolle tytölle on tullut syntymään nähden, mutta kaikkeen muuhun verraten ei sitten juurikaan :) 8kk neuvolasta selvittiin mitoilla 7115g ja 67,5cm. Omilla käyrillä mennään. Tuntuu että tuo liikkumaan lähteminen sai ne vähätkin makkaran alut poistumaan tytöstä ja nykyään tuo onkin semmoinen kuikelo. Ruokaa menee kyllä kuulemma ihan sopivasti, mutta ehkä geeneissä sitten tulee ettei kilot vaan kerry ennen kun täyttää 20 vuotta. Tästä pääsemmekin sitten seuraavaan uuteen kivaan juttuun eli sormiruokailuun :)

Tässä kaunis annos vielä tarjoiluvaiheessa :)

Näin kivaa on syödä ite

Myöskään tytär ei tunne sanaa kohtuus ;)

Ja lopuksi sitten kilttinä tyttönä siivotaan koirien kanssa jämät lattialta :D

Ilona on todennut että on kivaa pistellä ruokaa itse suuhun. Kahdella pienellä etuhampalla saa myös hienonnettua yllättävän hyvin ruokia. Nykyään ei enää edes mene liian isoja paloja kurkkuun niin usein. Enemmän ongelmana on että tyttö tunkee vähän liiankin kanssa sitä tavaraa suuhun ja sitten rupeaa yskittämään. Sormin meillä on tähän mennessä syöty kaikennäköistä ja hyvin tuntuu maistuvan. Annoskoko pitää vaan alkujaankin olla aika iso kun vain noin 1/3 siitä yleensä päätyy omaan suuhun. Kokoajan kehitymme molemmat: tyttö pinsettiotteensa kanssa ja minä keksimään monipuolisia ruokia. Ehkä tuolla kohta uskaltaa jo alkaa antaa lusikkaa omaan käteen?!

Ja sitten vielä loppuun tietoisku että innostuin eilen ja järkkäsin tytön huoneen uudelleen. Tämä on ollut nyt listalla kun vanhalla järjestyksellä tyttö tyhjentä hoitopöytänsä hyllyt aina herättyään sänkyynsä. Muutoksen jälkeen myös tyttö on viihtynyt ihmeen hyvin huoneessa leikkimässä ja minustakin siitä tuli jotenkin avarampi. Vielä meinaisin metsästää jonkun kivan seinätarran tuonne takaseinälle ja semmoisen ihanan vuodeverhon tuohon sängyn päälle. Vinkkejä saa antaa jos tietää.

 Pahoittelen kuvien laatua ja sitä että joudun nyt taas vetäytymään sohvan nurkkaan, koska nettimme tekee minut hulluksi pätkimisellään. Mutta ehkä tässä muutaman päivän sisään jaksaisin esitellä noita käsitöitä......ehkä......en lupaa....

Joulufiiliksiä

 Nyt vihdoin on luvassa teillekkin pieni kurkistus meidän jouluun :) Ja todellakin vihdoinkin, tuntuu ettei enää ehdi kirjoittelemaan, koska tyttö lähti konttaamaan ja nousee jo niin näppärästi seisomaan tukea vasten että saa olla kokoajan vahtimassa. Joulun aikaan oli myös hieman hankalia öitä kun puhkeamassa oleva hammas kiusasi. Ja tapaninpäivänähän siellä alaleuassa sitten olikin pieni nökö.

Joulua meillä vietettiin miehen suvun voimin ja oli kyllä aivan ihanaa kotona olla isolla porukalla. Ruokaa oli paljon ja se oli HYVÄÄ. Kaikki ruokalajit ei menneet kuitenkin ihan putkeen, esimerkiksi kylmäsavulohirullista tuli enemmän mössöä kun rulla ehti sulaa kokonaan ennen leikkaamista. Mutta makuun se ei vaikuttanut ;) Lahjoja oli kuusenalus täynnä ja vähän ihmettelin että kukahan meidän perheessä oli ollut niin kiltti menneenä vuonna. Lahjapotin taisi arvattavasti viedä kuitenkin tuo pikkutyttö, mikä nyt ei ollutkaan mikään ihme :)

Tässä pikku tonttutyttö tutkii omaa lahjaansa :)

Vähän joulukattausta

Taivaallinen kalatarjoilu (etualalla ne lohirullat :D)

Tässä avataan ihan ite papalta saatua isoa lahjaa....

josta paljastui..... MOOTTORISAHA!

Jota kuitenkin mentiin heti asiantuntevin ottein tutkimaan :)

Joulu oli kaikinpuolin onnistunut ja siitä oli sitten ihana lähteä viettämään välipäiviä koko perheen voimin massut pullollaan. Siitä sitten myöhemmin :)